Palaako Hengen tuli meissä yhä?

Monet meistä haluavat vastata otsikon kysymykseen myöntävästi, toiset eivät ymmärrä kysymystä ollenkaan. Voisiko olla niin, että hyvin piilotettu ylpeys naamioituu näennäisen hyvien tekojen taakse, ja hymy ilman lämpöä? Kenen sisin halu on vahvistus heidän hyvästä uskonnollisuudestaan eikä kaipuu Jeesuksen todelliseen läheisyyteen ja yhteyteen? Mutta Azusa-Streetin lähtenyt hengellinen tuli levisi miljoonien janoisten sielujen yli ympäri maailmaa, minkä tunnemme nyt helluntaiherätyksenä. Oppi saattaa olla jossain määrin ehjä, mutta onko siellä aitoa Hengen tulta? Tämä oli Helluntailiikkeen tunnusmerkki ja voima kaiken sen mahtavan maailmanlaajuisen kasvun takana.

"Hän oli heikko, kun hänet ristiinnaulittiin, mutta Jumalan voimasta hän elää. Mekin olemme heikkoja, koska olemme häneen liitettyjä, mutta yhdessä hänen kanssaan me elämme Jumalan voimasta, ja te saatte sen tuntea. Tutkikaa itseänne, oletteko uskossa. Pankaa itsenne koetteelle. Ettekö huomaa, että Jeesus Kristus on teidän keskellänne? Ellei niin ole, ette selviydy koetuksesta"(Toinen kirje korinttilaisille 13:4-5). Kun Hengen tuli palaa, pyhitys ei ole ongelma. Kun se palaa, oppi on oikea. Kun hengellinen liekki palaa rinnassamme, uskon teot tulevat helpoiksi. Voit jatkuvasti sanoa lähes mantrana "kyse on uskosta, ei tunteista", mutta todellinen usko antaa taivaallisia tunteita Hengen elämää antavista virtauksista, jotka ovat itse asiassa paljon enemmän kuin vain inhimillisiä tunteita. Tätä opetuslapset Apostolien teoissa kokivat ja toimi siinä, tätä Helluntaiherätyksen uskovaisilla oli.

Suomen helluntaiherätyksen saarnaaja Niilo Yli-Vainio sanoi "ettei Pyhän Hengen laskeutumisen näkyvä puoli, maahan lankeaminen ja kielillä puhuminen, ole uutta ja viittaa vajaan parin sadan vuoden takaiseen tapahtumaan Lapinlahdella, jossa kahden talon heinätöissä ollut väki kaatui Pyhän Hengen vaikutuksesta. Lapuan urheiluhallissa pidetyssä kokouksessa 500 ihmistä kaatui lattiaan ja puhui kielillä". Ruotsin Lewi Pethrus sanoi: "Olen löytänyt sen, mikä antaa voiton synnistä!", se oli Pyhä Henki. Ja näin sanoi Norjan helluntaiherätys apostoli T.B. Barrat: "Pyhästä Hengestä tulee meissä persoona, joka läpäisee koko olemuksemme – ruumiimme, sielumme ja henkemme – aivan kuten veri virtaa ruumiissamme tai kuten lämpö täyttää jokaisen atomin rautapalassa, joka on ollut tulessa tarpeeksi kauan". Tutkikaa, elämmekö uskossa sanoi Raamattu, ja se puhuu Jumalan voimasta, myös Hengen tulesta.

Jos meillä kristityillä ei ole elämää muuttavaa kokemusta ja päivittäistä suhdetta Hengen elämää antavaan voimaan ja tuleen, kristillisestä elämästä tulee eloton perinne, vain uskonnollinen elämänkatsomus.

Jos haluamme "kasvua", pelastuneita suurin määrin, jotka säilyvät uskossa. Ja että me itse saavutamme uusia hengellisiä siunauksia, niin paluu helluntaiherätyksen juurille Hengen tulessa on välttämättömyys, joka asettaa kaiken muun takasijalle. Annetaan siis Hengen tulen leimahtaa kuin kaikkivaltiaan Jumalan läsnäolon soihtu, jota harvat voivat vastustaa, joka antaa elämää ja elämää yltäkylläisesti.